<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Ihmiskoe</title>
  <updated>2019-08-07T01:46:16+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://antropologia.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://antropologia.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://antropologia.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>jonttu88</name>
    <uri>https://antropologia.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Koukussa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Ei voi olla näin hauskaa :'D.</p>
<p><strong>15. luku</strong></p>
<p>Ajattelun tapoja</p>
<p>Eläimet jakautuvat seuraaviin ryhmiin: a) keisarille kuuluvat, b) balsamoidut, c)kesytetyt, d) siat, e) merenneidot, f) tarunomaiset, g) juoksukoirat, h) tässä luokitellut, i) ne jotka riehuvat kuin hullut, j) lukemattomat, k) hienonhienolla kamelinkarvasiveltimellä piirretyt, l) ja niin edelleen, m) juuri nahkansa luoneet, n) etäältä kärpästä muistuttavat.</p>
<p>-Jorge Luis Borges (lainaus "eräästä kiinalaisesta tietosanakirjasta")</p>
<p>.............................................................................................................................................. </p>
<p>Kun saksalainen tutkimusmatkailija Karl von den Steinen 1800-luvun lopulla raportoi, että Amazonasin alueella elävät bororot kutsuivat itseään punaisiksi macaw-papukaijoiksi, monet asiasta kuulleet päättelivät, etteivät bororot selvästikään kyenneet ajattelemaan loogisesti. Kuinka olisikaan mahdollista ajatella olevansa samanaikaisesti ihminen ja papukaija? Bororoiden ajattelutavan täytyi siis olla esilooginen: he eivät alistuneet Aristoteleen oppiin ristiriidasta, jonka mukaan oloiolla ei voi samanaikaisesti ja samassa suhteessa sekä olla että puuttua tiettyä ominaispiirrettä. Toisin sanoen ihminen ei voi sekä uskoa että olla uskomatta olevansa papukaija. (Myöhemmin kävi ilmi, että bororot eivät suinkaan olleet ristiriitaisia ajattelussaan, vaan olivat puhuneet vertauskuvallisesti tavalla, jota von den Steinen ei ollut ymmärtänyt. Hän tulkitsi bororoita liian kirjaimellisesti.)</p>
<p>Kirja näyttää muuttuvan hyvin mielenkiintoiseksi kunhan päästäisiin ensin tästä alun perus historialäpinästä eroon..</p>]]></summary>
    <published>2009-01-24T18:21:01+02:00</published>
    <updated>2019-08-07T01:46:14+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://antropologia.vuodatus.net/lue/2009/01/koukussa"/>
    <id>https://antropologia.vuodatus.net/lue/2009/01/koukussa</id>
    <author>
      <name>jonttu88</name>
      <uri>https://antropologia.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tästä lähtee..]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>On kyllä helpottavaa kun tietää vihdoinkin mitä haluaa. Enää tarttee vaan pyrkiä sitä kohti. Ja alottaminenhan se on aina se hankalin vaihe ainakin mulle. Nyt mennään jo sivulla 24, mikä tuntuu aika vähältä, mutta toivottavasti alkaa kohta rullaamaan :). Haluun ymmärtää asiat, joten on välillä vähän sellanen fiilis että jää junnaamaan johonkin kohtaan, oon aina ollut sellanen että on vaikee jättää asioita jotka vaivaa sikseen.. Mutta nyt siis eka pitäs kahlata tää suomenkielinen Eriksenin Toista maata?, ja sitte perään tai samalla alottaa toi englanninkielinen helsingin päsykoekirja.. Helpottavaa tietää että saa siihen apua valmennuskurssilta! Jee. Haluisin niin hirveesti päästä helsinkiin, joensuu tai oulukin kävis kyllä, mutta jäisin mielelläni tänne ja tarjontakin on ehkä laajin, en oo kyllä tarkkaan perehtyny.</p>
<p>Tässä vois nyt sitte yrittää kirjottaa niistä asioista mitä on tajunnu ja oppinu, että jäis paremmin mieleen. Toistaseksi ei o oikeen ihmeempiä asioita mielessä, lähinnä tossa noita pääpiirteitä on kerrottu, eri teorioita, etnosentrismi, jossa asioita lähestytään omasta kulttuurista ja sen käsitteistä käsin, esim. kun vertaillaan maita vaikka bruttokansantuotteen tai kristillisyyden kautta. Eri kulttuureissa hyvä elämä ym. käsitetään eri tavalla, joten niitä ei voi vertailla niin.. Ja piti kattoo että mitä relativismi tarkottikaan, siihen liitty joku termi.. kulttuurirelativismihan se! nonni eli: "kaikki yhteiskunnat tai kulttuurit on laadullisesti erilaisia ja kaikilla on oma ainutlaatuinen sisäinen logiikkansa". Just sitä mä muistelinkin.</p>
<p>Noni, eiku lukemaan lissää että on jotain mistä blogittaa..</p>]]></summary>
    <published>2009-01-18T19:20:01+02:00</published>
    <updated>2019-08-07T01:46:16+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://antropologia.vuodatus.net/lue/2009/01/tasta-lahtee"/>
    <id>https://antropologia.vuodatus.net/lue/2009/01/tasta-lahtee</id>
    <author>
      <name>jonttu88</name>
      <uri>https://antropologia.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
